On jo kulunut hokema, että vanhemmuus vaatii ja opettaa kärsivällisyyttä, mutta joudun nyt valitettavasti toistamaan sen tässäkin vielä kerran. On nimittäin ihan uskomatonta, millä tavalla vanhemmuus tuota kärsivällisyyttä oikein vaatiikaan. Normaalitilanteissa, töissä tai vaikka kavereiden seurassa, pystyy paljon helpommin venyttämään sitä omaa kärsivällisyyttään tai jotenkin peittämään sen kärsimättömyytensä ainakin. Mutta lapsen kanssa kärsivällisyys on niin koetuksella, ettei kertakaikkisesti pysty feikkaamaan sitä, että olisit ihan rauhallinen tai pitämään itsensä rauhallisena peruskonstein.
On päiviä, jolloin oma jaksaminen on todella koetuksella ja vain odottaa, että mies tulisi kotiin tai Junnu menisi nukkumaan. Kun tajuaa, ettei kärsivällisyyttä ole jäljellä kuin pieni hippu, oma olotila suorastaan nolottaa. On niin noloa, ettei aikuinen ihminen pysty olemaan rauhallinen ja asettautua tilanteen ulkopuolelle tai jotenkin sen yläpuolelle. Eikä aina edes osaa sanoa, miksi on kärsimätön.
Itsellä kärsivällisyys on koetuksella etenkin silloin, kun Junnulla on huono päivä ja se vaatii koko ajan huomiota, syliä ja yhteistä tekemistä. Tarvitsen vähän tilaa ympärilleni ja stressaannun, jos en saa edes kotitöitä tehdä rauhassa. Silloin on kärsimättömimmilläni ja pienikin lisävastoinkäyminen saa kupin läikkymään.
Helpointa on olla kärsivällinen, jos tilanteeseen on pystynyt jotenkin ennakolta varautumaan. Eli jos tietää, että joutuu koko päivän olemaan kahdestaan Junnun kanssa tai että Junnu on kipeänä ja siksi kärttyisempi, osaan ottaa asiat rennommin.
Kärsivällisyys ei ole koskaan ollut vahvuuteni, ei sinnepäinkään, mutta onneksi Junnun syntymä on lisännyt minussa tätä luonteenpiirrettä. Nyt koen olevani tyynen rauhallinen tilanteissa, joissa ennen menetin malttini, koska kärsivällisyyteni on joutunut koetukselle paljon kovemmissa paikoissa Junnun kanssa. Nyt vain toivon, että oppisin kärsivällisyyttä myös Junnun kanssa niin, että osaisin toimia aikuismaisesti enkä joutuisi häpeilemään itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti