maanantai 28. helmikuuta 2011

Todellista televisiota

Kuten tässä blogissa olen aiemmin jo tunnustanut, olen, hieman häpeillen tosin, innokas telkkarin katselija. En juuri seuraa ulkomaisia ohjelmia, mutta kotimaisia sitten sitäkin enemmän. Viihdetarjonnasta tulee katsottua kotimaisia sarjoja kuten Salatut elämät, Uusi päivä, Kotikatu, Putous ja Pasila sekä toisaalta niitä paljon parjattuja tositv-sarjoja (master chef, top chef, idols, Huippumalli haussa).

En oikeastaan tiedä miksi tositv:tä pidetään niin jotenkin huonona ja alempiarvoisena viihteenä. Sen luultiin olevan kait vain joku hetken hitti, mutta nyt tämä genre näyttää jääneen osaksi viihdettä ja minusta niin on hyväkin. Hyvin tehty, sisällöltään monipuolinen ja ajatuksia herättävä tositv on aina tervetullutta minun olohuoneeseeni enkä haluaisi että minulle niiden vuoksi naureskeltaisiin. Toki tässäkin lajissa on huonoja ja täysin turhia sarjoja, mutta niinhän on esimerkiksi sketsirarjoissa tai draamoissakin. Hyvät tositv-ohjelmat osataan käsikirjoittaa ja ohjata taitavasti, ammattinäyttelijöiden sijaan juonta kuljettavat eteenpäin tavalliset ihmiset eikä siinä mitään häpeällista ole. En itse ainakaan katso näitä ohjelmia päästäkseni nauramaan surkeille ihmisille vaan koska ohjelmissa esitetään nin paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja kerrotaan lukuisia tarinoita. Minua kiinnostavat tarinat ja juoni. Käsikirjoittajat osaavat niitä kirjoittaa, mutta myös meidän tavallisten ihmisten elämästä löytyy paljon tarinoita, joita on mukava kuulla. Jos tositv viihdyttää minua enemmän kuin huonosti tehty "tavallinen viihdeohjelma" niin onko siinä jotain väärää?

Tarinoiden ohella tositv:stä on minusta mukava koettaa oppia jotain. Katsomalla vaikkapa master chefiä opin itsekin ruoanlaitosta jotain. Toki voisin saman oppia paremmin jostakin kokkiohjelmasta, mutta ikävä kyllä ne eivät ole niin viihdyttäviä kuin tämä. Usein yritän myös oppia jotain siitä, miten me ihmiset toimimme, mitkä meidän motiivit ovat ja kuinka eritavalla reagoimme asioihin. Se on mielenkiintoista ja parhaimmillaan hyvinkin avartavaa.

Toinen telkkariin liittyvä asia, josta haluan tässä kirjoittaa ovat mainoskatkot. Olen oikeastaan aika loukkaantunut siitä, kuinka mainoskatkoja on lisätty ja ohjelmat pätkitään yhä pienempiin pätkiin. On raivostuttavaa, kun puolen tunnin ohjelma keskeytetään kahdesti mainoksien vuoksi. Se on katsojien aliarvoimista, nöyryyttävää ja jotenkin härskiä. Inhoan mainoksia ja yleensä vaihdan aina kanavaa katkon ajaksi. Nyt kuitenkin kun mainoskatkoja on lisätty, kanavalta toiselle pomppiminen on minusta vaikeutunut sillä katkot kestävät vähemmän aikaa. Itselle on jäänyt sellainen tuntuma, että tämä mainoskatkojen lisääminen otettiin Suomessa aika kevyesti, missään en ole kuullut valitusta niistä. Sekin on kummallista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti