Yksi teema, Junnu ja oma äitiyteni on tässä viime aikoina kirjoituksissani jäänyt vähän vähemmälle joten nyt lienee paras paneutua taas vähän näihin asioihin yhteiskunnallisen hapatuksen / valittelun sijaan.
Junnu on vauhdikas tapaus tätä nykyä kun kävely sujuu jo ilman ongelmia ja kiipeilyvimmakin löytyy. Ainoana tylsänä puolena on talvivaatteet ja lumi, joiden takia ulkona ei ole tällä hetkellä ihan niin mukava touhuilla kuin syksyllä. Nyt emme oikein keksi muutakaan tekemistä kuin pulkkailu kun pihan vauvakeinukin on talviteloilla. Varsinkin tälllainen vedensekainen loskalumi on vaikea kävelyalusta epätasaisuutensa vuoksi eikä paksu talvivarustus tee liikkumisesta ainakaan helpompaa. Onneksi oltiin viikko etälässä ja Junnu pääsi oikein kunnolla irrottelemaan leikkipuistoissa ja kipuamaan portaita.
Puhumaan Junnulla sen sijaan ei ole mikään kiire. Hän saa mielipiteensä ilmaistua hyvin ilmankin sanoja sillä hän on oikein lahjakas osoittelemaan asioita ja me läheiset tunnemme jo äänenpainoista ja erilaisista äänteistä, mitä milloinkin pitää tehdä. Kun pojalla on nälkä, hän esimerkiksi menee keittiöön, yrittää kiivetä syöttötuoliin ja maiskuttelee usein vielä varmuudeksi. Nyt matkan jälkeen ukkeli myös yrittää välillä saada äidin johonkin kahvilaan tai ravintolaan syömään osoittelemalla sitä ja maiskuttelemalla. Tuo on minusta jo sangen hupaisaa ja ilman tiukkaa rahatilannetta toteuttaisin mielelläni tämän "käskyn"
Meillä käytetään siis 95% kestovaippoja. Vain yöllä ja matkoilla kertikset on käytössä mutta jo sekin määrä jätettä ärsyttää ja tuntuu omassa tunnossa. Kestot on minusta ihan mielettömän käteviä enkä koe niitä lainkaan työläinä tai jotenkin inhottavina käytössä. Meillä käytetään taskuvaippoja, jotka täytän sopivilla imukompinaatioilla aina kerralla kun pyykit ovat kuivuneet. Näin on helppo ottaa vain kaapista uusi valmis vaippa kun on vaipanvaidhon aika. Käytetty vaippa vain puretaan ja sujautetaan vaippapussiin, jossa se odottaa kunnes kaikki sen värin vaipat on käytetty ja sujautan ne koneeseen muun pyykin sekaan. Ihan mielettömän helppoa ja tietyllä tavalla jopa pidän vaippojen täytöstä, se on sopivaa puuhastelua telkkaria tuijotellessa.
Yhdessä vaiheessa mulla oli ihan mieletön vaippojenostelumania. Erilaisia vaippoja on tosi paljon; on ihania kuoseja, eri merkkejä ja eri laisia kankaita ja niiden ostamiseen jäin siis koukkuun. Nyt käytössä on jotain about 15 ihanaa vaippaa ja ne riittävän juuri sopivasti niin, ettei tarvitse joka päivä pyykkiä pestä. En ole antanut itseni mennä edes katselemaan käytettyjen vaippojen ostosivuja koska en ole edelleenkään varma, osaisinko olla niitä ostamatta. :) Toisaalta ihan harmittaa, kun Junnu on niin hoikka lapsi, ettei tiedä tarvitaanko meillä lainkaan L-koon vaippoja. Ei taida tulla mulle mitään tekosyytä uusien vaippojen ostoon... ;)
Nyt Junnulla on kuitenkin todettu vaippaihottuma ja sen myötä elämästä on tullut taas asteen verran haastavampaa. Pojan pitää antaa olla ilman vaippaa mahdollisimman paljon ja se tarkoittaa sitä, että meillä on talossa kaksi pentua joiden jäljiltä voi lölytyä lammikoita/ muita kivoja ylläreitä. Koiranpentu on onneksi aika hyvin oppinut sisäsiistiksi ja Juuson lorahdukset yleensä huomaa heti, mutta kyllähän tuo lattioiden kuuraaminen välillä ottaa päähän.
Liinailua pitää vielä tässä mainostaa. Tajusin tässä joululomalla (voiko joulunaikaa sanoa lomaksi jos on hoitovapaalla?), että paras keino jaksaa henkisesti paremmin tuota taaperoa on kantoliinailu. Kuulostaa varmaan ihan höperöltä, mutta liinassa kantaminen auttaa omaa jaksamistani ihan selvästi. Se läheisyys ja oman pojan kanssa kommunikointi niin lähekkäin tekee sen, että unohdan kaiken kiukuttelun, huonosti nukutun yön tai muut kränät ja suhtaudun taas paljon positiivisemmin lapseeni. Se jollain tavalla palauttaa rakkauden tunteen vahvemmin mulle ja nautin taas täysillä äitiydestä.
Meillä käytössä on tällä hetkellä vain tsi-neliöliina, mutta se on ergonomisesti niin mahtava tuollaisen yli 10kg pojan kantamiseen, etten muuta kaipaakaan. Kerran olen reppua kokeillut, mutta siinä ei pääse niin lähelle lasta ja kantotuntuma on niin erilainen, ettei se ollut lainkaan mun juttu. Talvella elämää helpottaa vielä kantosuoja, jonka ansiosta Junnulle ei tarvitse pukea sisävaatteiden lisäksi kuin kengät, pipon ja hanskat uloslähtöä varten. Etenkin kun lähdetään kauppaan tai kylään, on tämä tosi kätevää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti